Tiedätkö, miten kahvinvalmistus vaikuttaa ilmastoon? Kahvintuotannossa suurin osa ilmastovaikutuksista syntyy kahvipapujen viljelystä alkuperämaissa. Kahvin valmistaminen kotikeittiössä – keittäminen, kierrätys ja kupin peseminen – muodostaa noin 30 prosentin osuuden kahvin ympäristövaikutuksista. Muun muassa valmistamisen eri vaiheissa syntyvä hävikki vaikuttaa paljon.
Jokaisella kupillisella on merkitystä
Kahvinkeittimen käytön ja hävikin optimoimisella voit omalta osaltasi vähentää kahvin ilmastovaikutuksia. Jokaisella keitetyllä kupillisella ja pannun pohjalle jääneellä tilkalla on merkitystä, sillä siinä menee hukkaan turhaan viljeltyä kahvia. Omassa keittiössä syntyvään ilmastovaikutukseen voit vaikuttaa myös sillä, että sammutat kahvinkeittimen heti, kun et sitä enää tarvitse.
Tutkimusten mukaan suomalaisten suosima suodatinkahvi mustana nautittuna on ilmaston kannalta paras vaihtoehto. Pakkauksen osuus hiilijalanjäljestä on noin 1-2 prosenttia.
Me kaikki voimme vaikuttaa
- Vältä hävikkiä: valmista kahvia vain sen verran kuin on juojia.
- Säästä sähkössä: jos valmistat kerralla enemmän kahvia, sammuta keitin ja kaada kahvi termoskannuun. Kahvi säilyy termarissa tuoreena puolisen tuntia.
- Kierrätä kahvinporot: kompostoi kahvipurut tai lajittele ne biojätteeseen – jos sinulla on omalla pihalla happaman maan kasveja, esim. ruusupensas, voit viedä porot myös sen juurelle. Kahvinporoja voi myös käyttää ihon kuorintaan.
- Kahvikupin ja pannun peseminen: pese kahvikupit tiskikoneessa ja pannukin silloin tällöin, suosi täysiä koneellisia. Kahvinkeittimen muoviosille riittää päivittäin käsipesu tiskiaineella, jotteivat muoviosat haalistu.
- Kahvipaketista on moneksi: tyhjä kahvipakkaus ei ole jätettä, vaan Pauligin kaikki kahvipakkaukset voidaan lajitella muovinkeräykseen. Kahvilaminaatti on myös kestävää askartelumateriaalia ja siitä voi askarrella monenlaisia arjen käyttöesineitä kuten kauppakasseja, leipäkoreja, koruja, koriste-esineitä, liukureita ja pannunalustoja.
Kahviterveisin Kaisa kuluttajapalvelusta